Katse seinässä,  silmät tyhjinä, 
kerrot kuinka olit hänelle vähemmän 
kuin sanasi mittainen mies
Ääni vavisten, kuvaat eilisen 
jolloin hänen rinnaltansa
harhautui sun ties 

Ja minä näen harteillasi jokaisen kerran 
kun olet pyytänyt anteeksi 
et koskaan saanut sitä 
itseltäsi 

Tuokaa eteeni nuhteeton mies 
jonka rinnassa lukee: 
”syytön, syytön, syytön” 
jonka katse on eksymätön 
ja minä valitsen sinut vierelleni 
vaikken enää jälkeen sen olisi 
nainen erehtymätön 

Ehkä odotat, että käännyn pois 
Suljen oven ennen kuin vaaraa ois 
Sinulle tulla hauraaksi 
Että rikon meidät puolestasi 
Sanon tiedän kyllä kaltaisesi 
ja kuinka mies on luonteensa vanki 

Mutta minä näen harteillasi jokaisen kerran 
kun olet pyytänyt anteeksi 
enkä tiedä miksen 
antaisi 

Tuokaa eteeni nuhteeton mies 
jonka rinnassa lukee: 
”syytön, syytön, syytön” 
jonka katse on eksymätön 
ja minä valitsen sinut vierelleni 
vaikken enää jälkeen sen olisi 
nainen erehtymätön 

Jos olen väärässä en häpeä 
sitä, että luotin mieheen enemmän kuin 
 hän luotti itseensä 

Tuokaa eteeni nuhteeton mies 
jonka rinnassa lukee:  
”syytön, syytön, syytön”  
jonka katse on eksymätön  
ja minä valitsen sinut vierelleni  
vaikken enää jälkeen sen olisi  
nainen erehtymätön